Loppukesää

Tämä syyslaulu on ehdoton kestosuosikkini. Joka kerran se tuo muistoja mieleeni (mm.ensimmäisen "suuren" rakkauteni, poikaystäväni J:n) sekä paljon,  paljon tunnekuohuja. Sanat ovat Tove Janssonin, niin kauniit....

Tämä kesä alkaa taittua kohti syksyä. Luonnon ilmiöt, sateet ja ukkoset ovat ilahduttaneet meitä kaupunkiasukkeja tänä vuonna. Ihanaa vaihtelua.

Parvekkeella kasvavat tomaatit maistuvat edelleen ja  ystävän tuoma kultapiiskukimppu on silmänilona.

Illat pimenee ja niiden tunnelmaa on aistittavissa. Se on tämä elokuu, joka on minulle mieluisin kuukausi.

Elokuuta odotellessa

Elokuu jo kolkuttelee ovelle, eikä kunnon kesästä ole tietoakaan. Ehtii vielä kyllä tulemaan. Sitäpaitsi ei ilma kaikkein tärkein elementti ole. Löytyy paljon muutakin kesän iloja, kuten mansikat, tuoreet vihannekset, uudet perunat, tuore savustettu kala, yrtit jne. TV:n katselu iltapimeällä parvekkeella tabletista.  Pimenevät illat muutenkin ovat superherkkua...varsinkin ystävien kanssa.

Jos jokin maistuu makoisalta, niin itse kasvatettu tomaatti. Koska ne ovat niin kortilla, jokainen puraisu täytyy nautiskella. Marjiksen mökillä kasvatin aikoinaan yhdestä taimesta yli 100 tomaattia kesässä. Parvekeoloissa saattaa tulla puolet siitä, jos hyvin käy...

Mehikasvit opettelevat kasvamista ja ehkä kukkivatkin vielä...

Jaahas, tässä Papu loikoilee aidon silkkisen pussilakanan päällä. Kannatti sijoittaa, tuntuu niin ihanalta iholla..

Ja Papun on pakko uteliaasti kurkkia 6.sta kerroksesta kadulle ja jossain kaukana piileksii merikin... ja mitä kaikkea mielenkiintoista siellä näkyykään...

Heinäkuussa 2017

Tänä vuonna kesä viivytteli tuloaan ja vielä heinäkuussakaan eivät helteet ole hellineet. Kaunis kesä kuitenkin. 

Kesän väriksi on muotoutunut lohen punainen herkkä oranssi. Ehkä se kuvastaa lämmintä aurinkoa.

; 

 Tässä kuvassa on arvoitus; en vaan millään saa pääjuttua (täysi kuu) suuremmaksi. Se kuitenkin näkyy taivaalla lyhdyn takana oikealla.

 Lempihoidokkini, mehikasvit ovat kituliaasti kasvaneet tänä vuonna jostain syystä, ehkä ne vielä ehtii...

Muhevan pilven oikealla puolella pilkistää taas kuu, usko pois...

Tämän kesän lankoja. Näistä puuvillalangoista tulee lapsen peitto.

 Puuvillasukkia on tipahdellut taas vähän väliä puikoilta...

Juhannus 2017

Juhannustunnelmia

Tämän vuoden ystävätervehdys juhannuksena FB-ystäville

Nimipäiviä vietettiin Sushin, mansikoiden, vadelmien ja kuohuvan kera

Arjan omin käsin poimimat aidot niittykukat (kaikista herkimmät ja kauneimmat)

Juhannusjuomana kuohuva CAVA, pullon asu-desing Katri Niskanen 

Kesä alkaa... (2017)

Tämän kesän "juttu" ja ilo parvekkeella on nämä LED-valot. Tänä vuonna myös perhonen on saanut valon sisäänsä. Niin hento ja kaunis öistä taivasta vasten. Päivällä läpinäkyvä lasin värinen. LED-valo palaa myös lyhdyissä, joista tulee mieleen vesi, ranta ja poijut vedessä...

Orvokit ovat kestäneet pitkän ja kolean kevään hengissä. Alapuolella oleva mehikasvi, joka on seurannut mukana jo lähes 10 vuotta, on myös virkistynyt kasvamaan, vaikkakin vähän myöhässä. Nyt odotetaan niitä upeita kukkia, mitä se useana vuonna aikaisemmin on tehnyt. Klikkaa tästä niin näät...

Papun kieli mielii tomaatin maisteluun...

Maria  ilahdutti arkisen viikon päätteeksi tulipunaisilla ruusuilla, jotka ois maistuneet Papullekin... 

Kesä viivytteli tuloaan...

Kevätruno kesän kynnyksellä:

Kuka tänne ensin ehti?

kehuskeli leskenlehti.

- Minä ensin nostin pään, kevään valoon lempeään.

Sinivuokko huusi näin:

Katsokaa myös tännepäin!

Siniseksi metsän teen, iloiseksi pientareen.

Valkovuokko huokasi:

Minä tulin viimeksi.

Värejä ei riittänyt , silti olen kiittänyt!

Joka väri vuorollaan 

kukkimaan saa harmaan maan.

LED- kynttilät ja valoperhoset "lentelevät" pimeän tullessa parvekkeella lyhdyissä.

Hortensia rehottaa näyttävästi.

Ja mikäs maistuisi paremmin kuin muurinpohjalettu hillolla ja kermavaahdolla, nam..siitä vaan kesän nautintoihin... 

Kesäinen sää yllättää vapuksi

Tulee niin elävästi mieleen kouluaikaiset kevätlaulut ja se tunne kun kesäloma häämöttää, valkoiset polvisukat upouusissa kengissä ja ihan uusi ompelijalla teetetty  kesämekko... 

Sitä ennen juhlitaan vähän siman ja munkkien kanssa vappua... Tällä kertaa ihan 

"ITTE TEIN" siman

Tämö "hassu kesäkuva" oli niin yltiöpositiivinen, että pakko laittaa tänne

Utelias kissani PAPU tietää, että jotain kissan herkkuja on piilotettu mikroaaltouunin taakse ja ne on pakko saada...(salaa)

 Nämäkin LED perhoset jaksavt aina lennähtää tuikkimaan pimeneviin iltoihin.  Talviset oksat joutaa kesäksi pois. 

Pääsiäistä kohti

PÄÄSIÄINEN ! 

Onko se pääsiäisnoitien temmellysaikaa vai ihan jotain muuta? No, ehkä vähän molempia... ja kuitenkin jotain ihan muuta.

Kesän lupaus luonnossa antaa uutta toivoa elämään. Monin tavoin. Pääsiäinen pyhineen pysäyttää hiljentymään ja miettimään elämän moninaisuutta. Katsomaan menetyksiä ja ympärillä myllertävää maailmaa. Avoimin silmin ja mielin kesää kohti...

HEI,

Täältähän me vihdoin tulemme, kuten edellisessä postauksessa luvattiin.

Tämä noitajoukko on talomme käsityöpiirin synnyttämä. Noidat lähdössä pääsiäislentoon kukin omille teilleen...

Alapuolella bloginkirjoittajan tekemät noidat sekä niiden lisäksi Stockan hullujen päivien luetteloon verhottu keltapukuinen pikkunoita.

 Vihreähiippainen noita taisi voittaa noitien kauneuskilpailun kauniine kutrineen? Lisäksi se pääsi tuttaville lähetettyyn pääsiäiskorttiin.

Stockmannin hullujenpäiväluettelolla verhottu keltamusta-noita, jolla oli musta virkattu keeppi, lähti "noitailemaan" Kaija ystävän luo.

Ja voitte vain arvailla miten kisu-Papu tykkäsi noidista? Kyllä vain. Ihasteli kovasti, mutta ei koskenut, taisi pelätä.....